Yleisesti uniapneasta
Uniapnea tarkoittaa hengityksen ajoittaista estymistä tai rajoittumista unen aikana, mistä seuraa unen häiriintymistä ja myös sydän- ja verisuonielimistön kuormitusta. Uniapneaan usein liittyviä oireita ovat kuorsaus, nukkuessa todettavat hengityskatkokset, päiväväsymys, aamupäänsärky, korkea verenpaine, sekä erilaiset kognitiiviset ongelmat ja mielialaoireet. Lisäksi keskivaikean ja vaikean uniapnean on todettu kasvattavan onnettomuusriskiä, sekä sydän- ja verisuonitautien, eli mm. verenpainetaudin, rytmihäiriöiden, sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä. Vaikean hoitamattoman uniapnean on myös todettu suurentavan ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Obstruktiivinen uniapnea
Obstruktiivisessa uniapneassa on kyse ylähengitysteiden ahtautumisesta. Se on selkeästi yleisin elimellinen unihäiriö, ja sen riskiä lisäävät mm. ylipaino, paksu kaula, ja korkea ikä. Suomessa on arvioitu olevan jopa n. 1,5 miljoonaa obstruktiivista uniapneaa sairastavaa, joista n. 850 000:lla olisi vähintään keskivaikea tauti.
Sentraalinen uniapnea
Sentraalisessa uniapneassa taas kyse on kehon hengityksen säätelyn häiriöstä. Se on selkeästi sairaus harvinaisempi, ja sitä aiheuttavat mm. sydämen vajaatoiminta, aivovauriot, sekä opiaattilääkitykset. Sentraaliseen uniapneaan ei usein liity kuorsausta taikka voimakasta päiväväsymystä, eivätkä ylipaino ja kaulan paksuus ole sille samalla tavalla itsestään altistava tekijöitä.
Mahdollisen uniapnean tutkiminen ja hoito
Uniapneaoireyhtymän diagnoosi perustuu aina lääkärin tutkimukseen, sekä yörekisteröintiin, jolla oireilun laatu ja vaikeusaste määritetään. Obstruktiivisen uniapnean hoitoon sisältyy aina elämäntapahoito. Lisäksi tapauskohtaisesti voidaan käyttää nukkuessa ylipainehengityslaitetta, eli CPAP-laitetta, taikka suuhun laitettavia purukiskoja, jotka auttavat pitämään hengitystiet avoinna. Ylipainoisella uniapneaa sairastavalla pienenkin painon pudotuksen on todettu merkittävästi alentavan verenpainetta ja muidenkin sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen mukaan jokaiselta ylipainoiselta tai lihavalta potilaalta tulisi tutkia, onko hänellä uniapnea, eli uniapnean riski tulisi kartoittaa lääkärin tutkimuksen perusteella. Uniapnean mahdollisuutta tulee tutkia yörekisteröinnillä etenkin, jos kyseessä on pienileukainen potilas, jonka vuodekumppani on maininnut kuorsauksesta tai hengityskatkoksista.
Uniapnean todennäköisyyden arvioimiseen voidaan myös käyttää STOP-BANG-kyselylomaketta
Ruoholahden apteekin kautta kotona tehtävä unirekisteröinti on saatavilla myös ilman edeltävää lääkärin tutkimusta tai lähetettä. Mikäli tutkimuksessa todetaan keskivaikea tai vaikea uniapnea, suosittelemme tämän jälkeen tarkempaa uniapnean hoitoon perehtyneen lääkärin arviota, tarkempaa hoidon tarpeen arviointia varten.